Perheeseeni on aina kuulunut koiria. Ensimmäinen perheen koira      oli pu-nainen irlanninsetteri Topi, joka oli enemmänkin kotikoira      vaikka se tuttujen metsämiesten kanssa kävikin metsällä. Topin      jälkeen isä oli päättänyt, että uutta koiraa ei tule. Noh, kuinkas      siinä sitten kävikään, kolme vuotta Topin kuoltua kultainen nouta-      ja Roosa marssi kotiimme. Roosa tuli meille koirakodin kautta      1,5-vuotiaana. Alun alkaen isä oli katsonut samaisesta koirako-      dista saksanpaimenkoiraa mutta Roosa valloitti persoonallaan ja      niinpä isä päätyi siihen. Roosa oli loistava kotikoira, jonka koti-      koiran ura sai rajun lopun 9-vuotiaana kun minä innostuin koira-      harrastuksesta ja lähdimme Roosan kanssa koirakouluun.

     Hiukanhan tuo koiran korkea ikä hidasti oppimista mutta niin vain      Roosakin oppi istumaan sivulla ja seuraamaan. Minä olin tässä      vaiheessa 14-vuotias ja kun yritin tarjota pikku sormea koirahar-      rastukselle, niin eihän se niin mene vaan harrastus imaisi koko ih-      misen. Roosan kanssa sitten käytiin toko- harjoituksissa, näyt-      telyissä, SNJ:n leirillä ja monessa muussa tapahtumassa. Koiran      kanssa tekemisen lisäksi olen aina ollut kiinnostunut myös järjestö      toiminnasta ja olenkin ollut useaan otteeseen talkoolaisena niin      näyttelyissä kuin mejä- nou- ja nome-kokeissa. Lisäksi toimin      Savon Nuuskujen hupiset vastaavana Iisalmen alueella useamman      vuoden. Roosa jouduttiin lopettamaan yllättäen, kun se oli 11 ½-      vuotias.

     Jo Roosan aikana olin haaveillut uudesta pennusta. Isän lämmittely      ajatukselle ei ollut kuitenkaan tuottanut tulosta mutta kun Roosa      siirtyi autuaammille metsästys maille, minä itse päätin, että koira-      han tulisi ja ryhdyin säästämään rahaa. Puolitoista vuotta Roosan      kuoltua asteli topakka sileäkarvainen noutaja tyttö Lessa kotiin.      Sitä ennen olin kovasti pähkäillyt sileä-karvaisen noutajan ja kiha-      rakarvaisen noutajan välillä, mutta tuossa vaiheessa ensimmäiseksi      pennusta asti koulutettavaksi koiraksi kihara tuntu liian haastavalta.      Siihen aikaan oli myös koira tuttuni Maire ottamassa laumanlisäy-      stä ja tuli puheeksi, että Anneli Koskiselle oli tulossa pentue Tyti-      stä(Pepperment my miss miracle) ja Otosta (Blissfire´s Bigwig) ja      päädyimme ottamaan pennut samasta pentueesta Pepperment-      kennelistä. Kyllä oli kauhun paikka soittaa ensimmäistä kertaa      Annelille ja kysellä pentueesta, olinhan kuullut, kuinka tarkka An-      neli on pen-nunostajien kanssa.

     Mairepa oli jo ehtinyt minusta Annelille kertomaan, joten helpo-      tuksekseni sain kuulla, että kyllä minä pennun Annelilta saisin os-      taa. Lessan kanssa on sitten päästy harrastamaan enemmänkuin      Roosan kanssa mutta Les-sasta enemmän hänen omassa esit-      telyssään. Lessan tulon jälkeen on koiraharrastus vetänyt entistä      enemmän puoleensa ja nykyisin suurin osa vapaa-ajasta kuluu      koiraharrastuksen parissa. Talkoissa on puuhasteltu ja kaiken nä-      köistä tapahtumaan järjestetty. Toimitin Savon Nuuskujen jäsen-      lehteä (Kar-van verran) kolmisen vuotta mutta jouduin luopumaan      siitä, kun siirryin opiskelemaan pois yhdistyksen alueelta. Päte-      vöidyin kehäsihteeriksi 2006 ja sen jälkeen olen tykännyt kehä-      sihteerin pestistä sen verran, että on tullut useampi näyttely käytyä      ihan kehäsihteeri puuhissa.

     Pohjois-Savon kennelpiirin nuorisojaostossa olen ollut mukana      useamman vuoden välillä sihteerinä ja puheenjohtajana, mutta      nykyisin hieman syrjemmässä, koska en enää piirin alueella asu.      Jatkossa aikomuksena olisi käydä koulutusohjaaja kurssi toko-      puolelle. Harrastuksista mukaansa on tempaissut erityisesti mejä      eli metsästyskoirien jäljestämiskoe. Muita lajeja (toko, agility,      nome) vasta harrastetaan ja katsotaan tulevaisuudessa mahdolli-      sesti kokeisiin osallistumista. Näyttelyissä on tullut seilattua niin      kehäsihteerinä kuin oman koiran kanssa. Tällä hetkellä opiskelen      Jyväskylän yliopistossa pääaineena ympäristötieet ja saa nähdä,      mitä tulevaisuus tuo tullessaan. =0)